Pitäisiköhän peräti laittaa CV tuonne? Tulkitsen ilmoitusta + firman sivuja siten, että alkuperäisestä kaveriporukasta yksi (yhteystiedoissa mainitaan “neljän hengen yritys”, mutta nimiä on vain kolme?) on lähtenyt jokin aika sitten menemään. Luottamus ihmisiin ylipäänsä on siis kärsinyt 25% ja mieliala on hieman apea, mutta staattista tilaa ei olekaan, on kasvettava mikäli mielii hengissä pysyä, joten on päätetty ainakin yrittää rekrytoida. (”Eihän meidän ole pakko ottaa ketään jos ei löydy sellaista kuka sopisi tiimiin.” “Ei niin.”) Osakkaat (oletan että kaikilta on pääomaa sidottuna) ovat selkeästi alan miehiä koska sivut ovat kovin konstailemattomat siniharmaine värimaailmoineen. Ei mitään turhaa ja sisältö silkkaa asiatekstiä. Mikä itse asiassa viehättää minua. Sekä nuo “muutamat säälittävät edut” muuten huolellisesti tehdyssä ilmoituksessa :) Toisin firmaan tosin melkein pelkkää asiakaspalveluhenkeä nykyosaamisellani, mutta hehän etsivätkin opiskelevaa harjoittelijaa. Ja pidän tuosta yritysideasta. Hmm.

No juu. Vedän henkeä kotosalla tänään. Pari seuraavaa ehtoota meneekin itseä tykö tehden, työympäristössä sekä opiskelusellaisessa. Nyt olis erinomainen peliliike tsekata vaatteet loppuviikoksi. Huoh.

Eräälle pienelle sukulaiselle, joka on juuri aloittanut koulun ja pitää itseään läskinä eikä suostu syömään vaan sanoo olevansa laihiksella.

Minulle, jolla oli ensimmäinen työpäivä kesäloman jälkeen sekä ensimmäinen kouluilta, ja joka sysin ylläolevia asioita pois mielestäni siihen asti kunnes tulin kotiin myöhään illalla.

Sataakin. Taas. Se, jos mikään, kiteyttää kesän 2008 fiilikset.

Telkkarissa olympiamitalisti latelee amerikkalaisia latteuksia.

***

Oli spontaani tapaaminen vanhojen tuttujen kanssa. Kaverit kertoivat sekopäistä joihin pk-seudulla törmää. Sellaisiin, jotka ilmoittavat junassa viereen istuttuaan ja aikansa tuijotettuaan “tapan sut” tai vetävät yhtäkkiä puukon esiin ja huutavat “täällä tulee nyt ruumiita, haluatko sä kuolla ekana?” Muisteltiin kotikyliemme hulluja, joita paikallisena tiesi välttää ja kohdatessaan varoa. Urbaani ympäristö edellyttää sopeutumista tälläkin saralla. Kuka tahansa voi olla mitä tahansa. Löytyyhän sieltäkin lainalaisuutensa, kuten esimerkiksi ajan ja paikan yhdistelmät joita vältellä joukkoliikenteessä, mutta se on erilaista kuin mihin on tottunut.

Ihmeteltiin myös nykyistä väkivallan raakuutta. Isiltä kuullun mukaan ennen ns. puukkohippasille ryhdyttäessä ei esimerkiksi käytetty koko terää huitoessa, vaan peitettiin osa siitä kämmeneen. Ei tullut niin vakavaa jälkeä. Ja kun joku putosi tappelussa maahan, häneen ei enää koskettu. Nyt isketään heti tosissaan, ja maassa makaavaa tulevat katsojatkin potkimaan.

Semmoisia puhuttiin. Toki muutakin, mutta näitä jäin miettimään. Ja vasta tässä kirjoittaessani muistin yhteisen tuttumme vuosien takaa jota puukotettiin pankkiautomaatilla. Oli pitkään saikulla, ja saatiinhan se fyysisesti kursittua kasaan, mutta ei se ihan entisensä enää jotenkin ollut tapauksen jälkeen.

*Terkkuja Pahalle, joka (silloin kun maailmassa oli vielä joku järjestys) sanoi mulle että toisen puolesta ei voi elää. Jokaisella on oma tiensä.

Tänään asioista perillä oleva taho kertoo jutun keskusteluketjussa, että mainittuja kuvia sisältävä foorumiosio on ulkopuolisilta suljettu, ja sinne päästäkseen on täytynyt hyväksyä periaate, ettei kyseisen osion juttuja levitellä ulkopuolisille. Joten kuinka tämä HS:n uutinen on tehty? Onko toimittaja kirjautunut käyttäjä vai kirjoittanut jutun toisen käden tietojen perusteella?

Hesarin jutussa ei mainittu kirjoittajaa. Ei ihme. En minäkään olisi kehdannut laittaa nimeäni tuollaisen jutun alle. Informaatioarvo on likipitäen nolla, viihdearvokin vain välttävä, ja aineisto on hankittu perin arveluttavalla tavalla.